Oceana itämeren biodiversiteetin ja kalastuskäytäntöjen kartoitusprojekti on saatu päätökseen
Ympäristönsuojeluorganisaatio käytti ensimmäisen kerran vedenalaista robottia lähes kaikkien Itämeren maiden merialueiden kartoitukseen
7 June 2011
Kööpenhamina
Contact:
Signe Damkjær (sdamkjaer@oceana.org)
Kerätyt tiedot analysoidaan ja niiden pohjalta tullaan esittämään aloitteita kattavan merten suojelualueverkoston luomiseksi.
Oceana on saanut päätökseen yhden tähän mennessä kaikkein kattavimmista kartoitusprojekteistaan, jossa tutkittiin Itämeren eliöstölajeja ja elinympäristöjä. Kansainvälisen mertensuojeluorganisaation hankkeessa suoritettiin yhteensä yli 100 sukellusta sekä vedenalaisella robotilla (ROV) että myös ammattisukeltajilla, jotka työskentelivät kaikkien Itämeren maiden merialueilla. Yli 7 000 merimailia kahdessa kuukaudessa kulkeneen tukimusristeilyn tavoitteena oli kerätä tietoja Itämeren elinympäristöjen tilasta ja, näihin tuloksiin pohjaten, ehdottaa parannuksia nykyiseen suojelualueiden verkostoon sekä alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin.
“Emme ole löytäneet yhtäkään aikaisempaa esimerkkiä kansainvälisistä kartoitusprojekteista, jotka olisivat kattaneet kaikki Itämeren maat ja joiden aikana olisi kartoitettu Itämerta 3 metrin syvyydestä 450 metrin syvyyteen (Landsortin syvänne, Ruotsi)”, kertoo Xavier Pastor, Oceana Euroopan johtaja ja tukimusristeilyn johtaja. ”Oceanan projektin tärkein arvo on voida näyttää toteen, että tällä tuhotullakin merialueella on rikkaan biodiversiteetin alueita, joiden tulisi olla suojelun kohteena ja jotka myös ovat esimerkki siitä millainen Itämeri voisi olla, jos sen biodiversiteettia suojeltaisiin asianmukaisesti. Näimme myös tuhoutuneita ja voimakkaasti saastuneita alueita, jotka ovat todisteita asianmukaisten suojelutoimien puuttumisesta”.
70 % sukelluksista toteutettiin vedenalaisen robotin (ROV) avulla, joka kykenee kuvaamaan merenalaista elämää korkealla resoluutiolla. Sukeltajat ottivat valokuvia ja videoita matalammilta alueilta, välillä myös nollan alapuolelle pudonneissa lämpötiloissa. Tämän kuvallisen dokumentoinnin lisäksi otettiin näytteitä kerrostumista ja makro-organismeista Van Veen –sedimenttinoutimella ja CTD-luotaimella, merentutkimuksen mittauksia suorittavalla laitteella, joka mittaa mm. suolapitoisuutta, lämpötilaa, happipitoisuutta sekä klorofyllin määrää.
Tulevien kuukausien aikana eri maiden merentutkijat tutkivat näitä tietoja, mukaan lukien ROV:illa kuvattujen lajien visuaaliseen tunnistamiseen erikoistuneet asiantuntijat. Näiden tulosten perusteella Oceana laatii ehdotuksia erityisistä suojelutoimenpiteistä.
Hanse Explorer –laivalla matkannut Oceanan tiimi dokumentoi myös Itämeren kalastuskäytäntöjä, kuvaten kymmeniä, erilaisia kalastustapoja käyttäviä eri maiden kalastusaluksia. Näitä tietoja tullaan vertaamaan virallisista lähteistä saatuihin tietoihin sekä muihin organisaation laatimiin selvityksiin Itämeren kalastustilanteesta.
“Yksi Oceanan tyypillisiä ominaisuuksia on se, että projektimme eivät yksinomaan perustu tieteellisten tutkimusten, tosiseikkojen ja numeroiden analysointiin, vaan myös omaan kenttätyöhömme. Tämä tutkimusristeily on työkalu, jolla voimme edistää tehokkaan mereisen suojelualueverkoston luomista, joka kattaa kaikentyyppiset elinympäristöt ja eliölajit. Projektin avulla voimme myös edistää vastuullisia kalastuskäytäntöjä Itämerellä”, toteaa Anne Schroeer, Oceanan Itämerenprojektin johtaja.
Hiljattain uuden toimiston Kööpenhaminassa avannut Oceana on ensimmäinen ympäristöjärjestö, joka on käyttänyt ROV:ia Itämeren vesien kuvaamiseen tässä laajuudessa. Projektissa kerätyt tiedot asetetaan sekä tiedotusvälineiden että kaikkien maiden tutkijoiden ja hallintoelinten käyttöön. Ensimmäistä valikoimaa tästä materiaalista voi jo tarkastella osoitteessa http://baltic.oceana.org, josta löytyy valokuvia, videoita ja päiväkirja alkaen tutkimusristeilyn ensimmäisestä päivästä 7. huhtikuuta.



