Oceana | Protecting the World's Oceans

Uusi raportti paljastaa huonosti hallinnoituihin kalakantoihin liittyviä ongelmia: 80% kaupallisesti pyydetyiltä lajeilta puuttuu hoitosuunnitelma

Oceana tänään julkaisema raportti paljastaa kalastuksenhoidon huonon tilan Itämerellä. Kestämättömiä kalastusmenetelmiä, sekä laillisia että laittomia, esiintyy Itämerellä yhä huolimatta toimenpiteistä, joilla on pyritty kestävään kalastuselinkeinoon alueella. Kansainvälinen meriympäristön suojelujärjestö toteaa, että nykyiset toimenpiteet eivät riitä varmistamaan kalastuselinkeinon pitkän aikavälin elinkelpoisuutta tai turvaamaan meriympäristön hyvää tilaa. Itse asiassa 80% Itämerellä ja Kattegatissa kaupallisesti pyydetyiltä kalakannoilta puuttuu hoitosuunnitelma.

“On järjetöntä, että Itämerellä ja Kattegatissa yli 50 pyydetystä lajista vain 10 on annettu tieteellinen lausunto ja vain viidellä lajilla on suurin sallittu saalismäärä (TAC)” sanoi Xavier Pastor, Oceana Euroopan pääjohtaja. “Lisäksi tieteellisiä suosituksia jätetään toistuvasti huomioimatta. Esimerkiksi Itämeren lohen, joka on uhanalainen laji, suurin sallittu saalismäärä asetettiin kaksi kertaa suositeltua korkeammaksi”.

Itämeren maat ovat sitoutuneet useisiin toimiin, joilla pyritään palauttamaan meriympäristön tila mukaan lukien tavoite saavuttaa kestävän enimmäistuoton taso (MSY) kaikille kalakannoille vuoteen 2015 mennessä – eli suurin saalis, joka kalastuksessa voidaan poistaa kalakannasta heikentämättä sen tulevien vuosien tuotantopotentiaalia. Toinen sitoumus vaatii maita saavuttamaan meriympäristön hyvän tilan (GES) vuoteen 2020 mennessä.

“Nykyisillä toimenpiteillä on erittäin epätodennäköistä, että Itämerimaat saavuttavat nämä kunnianhimoiset tavoitteet aikataulussa” sanoi Hanna Paulomäki, Oceanan Itämeriprojektin päällikkö. “Ensin meidän olisi tiedettävä kaikkien kaupallisesti pyydettyjen kalakantojen tila ja laatia niille hoitosuunnitelmat. Ekosysteemi lähestymistapa tulisi ottaa täysimittaisesti käyttöön kalastuksen hoidossa ja varovaisuusperiaatetta pitäisi soveltaa silloin, kun tieto kalakantojen tilasta on riittämätön.”

Myös laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (LIS) kalastus on edelleen ongelma erityisesti lohen ja meritaimenen kalastuksessa Itämerellä, sekä turskan kalastuksessa Kattegatissa. Vaikka turskan LIS kalastus itäisellä Itämerellä on laskenut viime vuosina lisääntyneen seurannan, ohjauksen ja valvonnan myötä, on ongelma edelleen ajankohtainen ja ilmoittamattoman saaliin osuus on edelleen suuri tietyissä kalastusmuodoissa.

Oceana esittää joukon suosituksia kalastuksenhoidon parantamiseksi Itämerellä, mm:

• Kalastuksen tiukempi seuranta, ohjaus ja valvonta kaikissa Itämerimaissa;
• Pyydysten valikoivuuden parantaminen sekä haitallisten kalastusmenetelmien, kuten pohjatroolauksen, lopettaminen, jotta tuhoisat vaikutukset merenpohjaan sekä sivusaalis ja sen poisheittäminen saadaan lopetettua;
• Virkistyskalastuksen saaliiden sisällyttäminen kiintiöihin, hoitosuunnitelmiin ja raportointia koskeviin vaatimuksiin, koska nykyisin nämä saaliit ovat usein huonosti tunnettuja ja säänneltyjä;
• Kalastuksenhoitotoimenpiteiden tiukentaminen sekä mereisten luonnonsuojelualueiden sisä- että ulkopuolella, turvaa paitsi kalakantojen, mutta myös koko Itämeren ekosysteemin, kalastusteollisuuden, kalastusyhteisöjen ja kalastajien tulevaisuuden.

Ekologinen kestävyyden tulisi olla EU:n kalastuspolitiikan tärkein tavoite ja tässä mielessä käynnissä oleva yhteisen kalastuspolitiikan uudistus on avainasemassa määriteltäessä kestävyyttä. Kalastussektorin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa vain saavuttamalla ensin ekologinen kestävyys.

Raportin mahdollistivat seuraavat rahoittajat: Arcadia, Zennström Philanthropies ja Robertson Foundation.

Raportti (englanniksi): Fisheries Management in the Baltic Sea